ms_admin/ tammikuu 11, 2018/ Uncategorized

Maailma on täynnä periaatteita. ”Periaatteen ihminen” on usein muiden silmissä kunnioitettava, suoraselkäinen ja rehti. Väitän, että mitä enemmän ja mitä tiukempia periaatteita sinulla on, sitä pienempi ja surkeampi elämäsi on.

Periaatteet muokkaavat elämäämme ja usein helpottavat sitä tekemällä valinnoista yksinkertaisia ja nopeampia. Pahimmillaan periaatteet sulkevat mielemme laatikkoon, jonne ei päivä paista eikä kuu kumota; ajatuksille ei ole tilaa tai mahdollisuutta tuulettua tai päivittyä. Elämä on kenties selkeää, mutta pientä ja rajoittunutta. Hyvänä esimerkkinä käyvät eri uskonnot ja niiden meille laatimat säännöt.

Olen viime aikoina seurannut erityisesti poliittisia periaatteita. Minulla oli ilo viettää viime viikolla aikaa erään presidenttiehdokkaan seurassa, kun olin järjestänyt ohjelmaa hänen vaalikiertueelleen.

Kuuntelin erittäin tarkalla korvalla ehdokkaan mielipiteitä ja erityisesti niiden perusteita. Vaikka en olekaan kaikista asioista samaa mieltä, kuuntelin lumoutuneena niitä perusteluja, joita hän esitti mielipiteidensä tueksi. Se oli harvinaista herkkua! Niin harvoin saa kuulla tarkkaan punnittuja mielipiteitä tässä ajassa, jolloin tyhjiä ajatuksia ja heittoja sinkoilee mielipuolista vauhtia oikealta ja vasemmalta.

Samalla tarkkailin ihmisiä, jotka tiesin toisen ehdokkaan kannattajiksi. Joukkoon mahtui sekä periaatteisiinsa jumittuneita, silmät ja korvat sulkevia ihmisiä että avoimesti uutta kohtaavia, keskustelevia ja haastavia. Katsoin, kun jälkimmäiset tuulettivat laatikkoaan avaamalla mielensä uudelle tiedolle, uusille ajatuksille ja samalla uusille mahdollisuuksille.

Miten rikas onkaan ihminen, joka on valmis menemään avoimin mielin toista puolitiehen vastaan!

Minä pidän kynsin ja hampain kiinni periaatteestani: siitä, ettei minulla ole periaatteita. Joskus jopa onnistun.

Please follow and like us: