Mielenterveysasiat ovat olleet kovasti tapetilla viime viikkoina. Yhtäällä puhutaan psykoterapiakeskukseen kohdistuneesta tietomurrosta, toisaalla mielenterveyskriisistä.
Terapiassa käymisessä sinänsä ei ole mitään hävettävää. Terapeutiksikaan ei pääse, jos omaa terapiaprosessia ei ole käytynä. Terapiasuhteessa kerrotut asiat sen sijaan voivat olla hyvin yksityisiä eivätkä kuulu kenellekään muille. Ne voivat olla asioita, joita ei koskaan sanoisi kenellekään, missään muussa tilanteessa. Niiden vuotamisesta vääriin käsiin sietääkin olla vihainen ja peloissaan.
Mielenterveyskriisi taas koskee monia kuntia, joissa mielenterveyspalvelut ovat kamppailleet rahoituksen alarajoilla jo vuosia. Puutteita on kaikkialla; sekä matalan kynnyksen palveluissa että raskaammissa palveluissa. Moni kaksoisdiagnoosin saanut – sekä mielenterveys- että päihdeongelmista kärsivä –ihminen putoaa kokonaan palveluiden väliin.
Huolia riittää, kun mielenterveysasioista puhutaan. Mutta entä se valoisa puoli? Puhuttaisiinko hetki mielen terveydestä?
Huolia riittää, kun mielenterveysasioista puhutaan. Mutta entä se valoisa puoli? Puhuttaisiinko hetki mielen terveydestä?
Mielenterveysasiat koskevat meistä jokaista. Mielenterveys on paljon muutakin kuin mielen sairauksien puuttumista, ja on paljon erilaisia tapoja ja teitä mielen hyvinvointiin. Kaikilla meillä on mieli, josta on syytä pitää huolta.
Tämä oivallus tarkoittaa ensinnäkin sitä, että mielen terveyden hoitaminen kannattaa ottaa osaksi jokaista päivää. Vähän samalla tavoin kuin harjaamme säännöllisesti hampaita, voimme ottaa tavaksi käyttää minuutin oman olomme pohtimiseen päivittäin. Mitä harjoitetta tänään tarvitsisin: tietoisuustaitohetkeä, kehotietoisuuden lisäämistä lempeällä venyttelyllä, kannustavaa puhetta itselle.. Voimme valita tarpeen mukaan juuri sopivan mielenhuoltokeinon, kuin hyllystä hammastahnan.
Toisekseen tämä oivallus tarkoittaa sitä, että on syytä purkaa juopa ’mieleltään sairaiden’ ja ’mieleltään terveiden’ väliltä. Mielenterveydessä on paljon harmaan sävyjä. Ammattiapua ja lääkitystä tarvitsevat ihmiset eivät ole (vakavimpia tapauksia ja mustimpia hetkiä lukuunottamatta) sen omituisempia, sairaampia tai vaarallisempia kuin ihmiset, joilla on hoitoa vaativa vaivaisenluu. Kaikki ontuvat joskus, ja yhdessä onnahtelemme läpi elämän, toinen toistamme tukien.
Mielenterveysviikkoa 2020 vietetään 15.-22.11. Viikon teemana on tänä vuonna Mistä tietää? Viikon aikana nostetaan esiin kokemuksia ja tietoa siitä, mistä voi tietää milloin on syytä hakea apua, kun mieli ei voi hyvin. Lue lisää Mielenterveyden keskusliiton sivulta!
Tekstin kirjoittaja Jenni Spännäri on yksi puhujista Tampereeen Vihreiden järjestämässä mielenterveysaiheisessa paneelissa ti 17.11. klo 19-20. Paneeli striimataan Tampereen Vihreiden Facebook-sivulle, josta se on myöhemmin katsottavissa tallenteena.
