Luottamus

Olen viime aikoina seurannut ilahtuneena ja hämmentyneenä pienen, metrin mittaisen taaperon seikkailuja elämänsä toisena kesänä. Ilahtuneena siitä, miten täydellistä voikaan olla ihmisen luottamus toiseen ihmiseen tuossa iässä. Ja hämmentyneenä siksi, että luottamusta vaikuttaa olevan tässä maailmassa niin vähän – erityisesti juuri nyt korona-aikaan. 

Psykologiassa luottamuksen katsotaan rakentuvan vähitellen kahteen ikävuoteen mennessä. Jos lapsi on kasvanut rakastavassa ja kannustavassa ilmapiirissä, niin turvallisuus, luottamus ja optimismi juurtuvat ja seuraavat häntä parhaimmillaan elämän loppuun asti. Filosofiassa luottamusta kuvaillaan mm. uskona tai varmuutena suhteessa toiseen ihmiseen. Luottamuksen kokemusta pohtii esimerkiksi tutkijatohtori Tapani Riekki, jonka mukaan luottamus on usein intuitiivinen ja syntyy ilman tietoista ajattelua. 

Luottamus on yksi yleismaailmallisista, kaikille ihmisille tärkeistä ja yhteisistä perustarpeista. Meille on tärkeää rakentaa elämäämme ja arkeamme luotettavalle pohjalle. Tarvitsemme luottamusta itseemme ja omiin kykyihin, jotta uskallamme mennä rohkeasti kohti uutta. Tarvitsemme myös varmuutta suhteessa muihin ihmisiin, erityisesti läheisiimme, jotta voimme elää oman näköistä elämää ilman jatkuvaa toisten tarpeista huolehtimista.

Lisäksi meillä on tarve luottaa yhteiskuntaan, jonka jäsen olemme. Ilman sitä alkaa kiinnostus yhteisiä asioita kohtaan murentua ja suuntautua pienempiin, kenties jopa vahingollisiin yhteisöihin. Tieto ja tiede lakaistaan syrjään, erilaiset uskomukset ja niihin liittyvä ehdottomuus sekoittavat pään nopeasti ja tehokkaasti. 

Tarpeen lisäksi luottamus on siis myös tunne. Jos luottamuksen tunne syntyy pelkästään intuitiivisesti, se on hataralla pohjalla. Siksi intuitio yksistään on erittäin epäluotettava kumppani. Jos siihen voisi luottaa, kenenkään ei tarvitsisi varoa auervaaroja, pyramidihuijareita ja muita onnenonkijoita, joiden huolella hiotut, luottamuksen rakentamiseksi harjoitellut ja timanteiksi hiotut maneerit menisivät hukkaan. 

Kauneimmillaan luottamus voi olla kahden itsenäisen ja itseensä luottavan ihmisen yhdessä rakennettu, monista yhteisistä kokemuksista syntynyt kudelma. Tällaiselta pohjalta on helppo ponnistaa kohti uutta, tutkia ja haastaa maailmaa, kyseenalaistaa ja kohdata muita. Luottaa tieteeseen ja sen sisään rakennettuun järjestelmään, joka jatkuvasti korjaa itse itseään. 

Meillä kaikilla aikuisilla on kokemusta sekä luottamuksesta että sen puutteesta. Hyvät (lue luottamukselliset) sosiaaliset suhteet ovat tutkitusti yksi tärkeimmistä avaimista onneen ja hyvään elämään. Siksi meille kaikille tekee aika ajoin hyvä välillä pysähtyä miettimään, millaisia strategioita käytämme luottamuksen rakentamiseen omassa elämässä: miten vahvistaa itseluottamusta, luottamusta muihin ja elämään yleensä.  

Vaalimalla luottamusta sinäkin olet tärkeä osa toimivaa ja merkityksellistä yhteiskuntaa.

LinkedIn
LinkedIn
Share