Valitset lyhimmän kassajonon ja olet kolmantena. Edelläsi on vain vanhus pienine ostoksineen sekä isä taaperonsa kanssa, myöskin vain muutama tuote korissaan. Onnittelet hiljaa itseäsi onnistuneesta jonovalinnasta.
Vanhus haluaa maksaa käteisellä, mutta sopivaa rahaa ei tahdo löytyä millään, eikä käsien vapina auta asiaa. Kassa odottelee kärsivällisesti ja lopulta tarjoaa apuaan. Vanhus kaataa kolikot hihnalle ja osa niistä putoaa lattialle. Jonossa seuraavana oleva isä laskee taaperonsa maahan ja auttaa kolikoiden keräämisessä.
Mitä sinussa tapahtuu?
Vanhus saa kolikkonsa takaisin ja ostoksensa viimein maksettua. Edelläsi oleva isä on saanut nostettua kaikki ostoksensa jo hihnalle. Mutta nyt kassa huomaa, että tomaateissa onkin perunan hintalappu. Soitto hedelmäosastolle kestää. Joku käy hakemassa tomaattipussin ja punnitsee sen uudelleen. Kaikki odottavat. Isä pahoittelee tilannetta ja alkaa maksaa ostoksiaan, kun taapero ottaa jalat alleen ja lähtee juoksemaan kohti ulko-ovea. Isä ryntää perään, maksupääte jää vaille PIN-koodia ja maksaminen keskeytyy.
Mitä sinussa tapahtuu?
Kassajonossa oleminen kertoo sinusta enemmän kuin uskotkaan. Autoitko vanhusta rahojen kanssa? Juttelitko taaperolle, jotta isä sai maksaa ostoksensa rauhassa? Hymyilitkö kassahenkilölle – tai kenellekään?
Vai annoitko ärtymyksen, verenpaineen ja ärräpäiden nousta sinussa kilpaa, omaa kiirettäsi ja paremmuuttasi alleviivaten?
Arki on täynnä pieniä valintoja, joiden seuraukset joko parantavat tai huonontavat elämäsi laatua, hyvinvointia ja jopa sen pituutta. Voit valita kiukusta kihisemisen, kun odotat vuoroasi kassajonossa, liikenneruuhkassa tai lääkärin odotushuoneessa. Hermojärjestelmäsi pitää huolen siitä, että voit huonosti sekä fyysisesti että psyykkisesti.
Voit myös valita katsoa maailmaa lempeiden lasien läpi: hyväksyä sen, että olet tilanteessa, johon et kenties voi vaikuttaa muutoin kuin olemalla ystävällinen paitsi itsellesi myös kaikille ympärilläsi. Jos et ole vielä vanha, et voi tietää, miltä tuntuu olla vanhus, jolla on huono näkö ja vapisevat kädet. Jos sinulla ei ole koskaan ollut lapsia, et voi tietää, miten rasittavaa kaupassa käynti vilkkaan taaperon kanssa voi olla.
Ystävällisyys ei maksa mitään.
Elämä on rajallista ja jokainen meistä joutuu lopulta luopumaan kaikesta. Mutta ennen sitä voimme helposti edistää omaa ja muiden hyvinvointia. Ystävällisyys ei maksa mitään. Päinvastoin, se voi tutkitusti olla jopa parempi investointi kuin jos laittaisit rahaa pankkiin.
Ja korkotuotto on taattu.
- Yle Radio 1:n Tiedeykkönen kertoo aiheesta lisää.
