Onko sinun helppo rikkoa tai taivuttaa sääntöjä, tehdä poikkeus juuri omalla kohdallasi, vaikka vaadit samojen sääntöjen noudattamista muilta? Saatat olla toksisen vallan käyttäjä.
Vallan käyttö ihmisten kesken voidaan jakaa karkeasti kahteen: määräysvaltaan ja vaikutusvaltaan. Määräysvalta on luonteeltaan toksista ja tuhoavaa, sillä se perustuu rangaistukseen tai sen uhkaan. Siinä auktoriteettiasemassa oleva lähtökohtaisesti alistaa heikommassa asemassa olevaa.
Jos johtaminen perustuu pelkoon, syntyy rumaa jälkeä. Ei ehkä heti tai erityisen näkyvästi, mutta ennemmin tai myöhemmin. Alistava valta synnyttää pelkoa ja pelko tappaa hitaasti mutta varmasti yritteliäisyyden, yhteisöllisyyden, luovuuden ja ennen pitkää myös tuottavuuden.
Jos johtaminen perustuu pelkoon, syntyy rumaa jälkeä.
Kuulin kerran erään lennonjohtajan kertovan, kuinka hän tuli uuteen työpaikkaan, jossa kaikki pelkäsivät esimiestä. Kyseinen esimies johti pelolla, moitteilla ja alistamisella. Kyseinen lennonjohtaja alkoi pelätä virheiden tekemistä – ja siitä seuraavaa huutoa – niin paljon, että kun hän huomasi kahden lentokoneen lähestyvän toisiaan törmäyskurssilla, hän lamaantui hetkeksi täysin. Onneksi hän kuitenkin ehti ja uskalsi toimia, pelastaen samalla lähes 400 ihmisen hengen.
Tämä on kenties äärimmäinen esimerkki, mutta pelkäävä ihminen taistelee, pakenee tai leikkii kuollutta usein seurauksista välittämättä. Taistelija nousee vastustamaan vallan käyttäjää, pakenija poistuu paikalta ja kuollutta eli välinpitämätöntä voi leikkiä monella tapaa ja vaikka kuinka pitkään.
Vallan tunne voi sokaista kenet tahansa ja se tuo monesti esiin ihmisen kaikkein ikävimmät ominaisuudet. Tutkimusten mukaan valta tekee impulsiivisemmaksi ja kyvyttömämmäksi asettumaan toisten asemaan. Mitä mahtavammaksi ihminen tuntee oman valtansa, sitä heikommin kehomme herkkä peilisolujärjestelmä reagoi muiden tunteisiin ja tarpeisiin. Samalla vallan käyttäjä alkaa suoda itselleen erivapauksia vaikkapa lakien ja normien noudattamisen suhteen.
Toksinen, alistava valta turmelee ja absoluuttinen valta turmelee absoluuttisesti. Tästä ovat karmaisevan hyviä esimerkkejä kaikki ne diktaattorit ja despootit, joita on paitsi työpaikoilla myös perheissä ja valtioiden johdossa. Väitän, että kukaan meistä ei tarvitse tällaista valtaa tai voimaa kuin ainoastaan silloin, kun haluaa pakottaa, vahingoittaa tai tuhota.
Vaikutusvalta on sen sijaan yhteisöä rakentavaa ja kaikkia energisoivaa. Se on muiden antamaa ja ansaittua valtaa, johon liittyy vastavuoroisuus, kohtaaminen ja myötätunto. Se on kestävää ja ravitsevaa johtajuutta, joka synnyttää muissa halun olla tällaisen vaikutusvallan lämmittävässä piirissä. Tällaista ihmistä halutaan aidosti seurata.
Ansaittuun valtaan liittyy vastavuoroisuus, kohtaaminen ja myötätunto.
Vaikka niin pientä ojaa ei olekaan, ettei sinne oma lehmä mahdu, niin todellinen valta ansaitaan ottamalla muut huomioon ja edistämällä yhteistä hyvää.
Laumaeläimiä kun olemme.
“Tästä lähtien aina, kun olen auktoriteettiasemassa, valitsen olla tietoinen siitä, että jos omat rajani tulevat vastaan ennen muita, se ei koskaan oikeuta minua käyttämään minkäänlaisia voimakeinoja, jotta saisin heidät puolelleni.” Marshall Rosenberg, NVC:n kehittäjä
- Lue lisää:
- Dacher Keltner (The Power Paradox)
- Greater Good Magazine
