Jos kysyisin sinulta, osaatko lukea ajatuksia, mitä vastaisit? Kysyn saman usein koulutuksissani. Yleensä kukaan ei nostaa kättään. Samalla 100 % kuulijoista pettää itseään rankasti.
Tulkitsemme alati toistemme sanoja, äänenpainoja ja eleitä. Pian tulkinta muuttuu oletukseksi ja alkaa vaikuttaa kommunikointiin. Pahimmillaan siitä on lyhyt matka tukkanuottasille.
Vaikka väitämme, että emme lue ajatuksia ja tiedämme aivan varmasti, että toisten ajatuksia on mahdotonta lukea, niin todellisuudessa teemme sitä kuitenkin jatkuvasti. Luulemme tietävämme välillä hyvinkin tarkkaan, mitä joku tarkoittaa.
Väitän, että jopa 90 % ihmisten välisistä konflikteista liittyy ajatusten lukuun eli siihen, että tulkitsemme toisiamme. Usein se tapahtuu aivan huomaamatta ja vahingossa. Toisinaan taas oletamme jo valmiiksi, mitä toinen tarkoittaa ja pahoitamme oman väärän tulkinnan mukaan mielen täysin turhaan.
Työpsykologian tohtori Helena Åhman puhuu kauniisti keskusteluälykkyydestä. Siinä ei lueta ajatuksia eikä hypätä tulkintoihin, vaan keskustellaan ja otetaan tilanteesta selvää, ja vasta sitten arvioidaan, mistä tilanteessa on oikeasti kyse.
Vuoropuhelu vaatii aina vaivaa.
Vuoropuhelu vaatii aina vaivaa. Termiin itseensä sisältyy tärkeä sana ”vuoro”, joka on rakentavan kommunikoinnin avain. Vuoropuhelussa ollaan kiinnostuneita toisen näkemyksestä ja perusteluista. Se edellyttää avoimutta ja rehellisyyttä. Siinä ei ajatusten luvulle ole sijaa.
Jokainen meistä elää omassa maailmassaan. Näemme maailman toisin kuin kukaan muu, sillä meillä on kaikilla eri tausta, kasvatus ja elämänkokemus. Lisäksi aivot suodattavat aistihavaintoja eri tavalla. Johonkin askareeseen keskittyneenä emme esimerkiksi kuule tai näe kaikkea ympärillämme tapahtuvaa. Esimerkiksi auton kuljettaja ja matkustaja kokevat kuljettavan matkan eri tavoin, sillä heillä on eri perspektiivi. Havaintomme ovat siis aina rajalliset.
Havaintomme ovat aina rajalliset.
Matka havainnosta tulkintaan ja siitä vielä ikävämpään toisen tuomitsemiseen on alle sekunnin mittainen. Siksi avain toistemme ymmärtämiseen on pysytellä mahdollisimman hyvin havainnoissa ja aina varmistaa, että on kuullut ja ymmärtänyt asian, kuten kumppani sen tarkoitti.
Sekunti on myös riittävän pitkä aika, että siinä ehtii tehdä ihmissuhteiden kannalta ratkaisevia valintoja. Pysähtyä. Harkita. Hengittää. Ja valita, kuinka vastaanottaa kuulemansa viestit.
Sillä sinäkään et osaa lukea ajatuksia.
Kuuntele Helena Åmanin haastattelu Yle Areena: Susani Mahadura – mielen jäljillä.
