Rakkaudesta johtamiseen

Luuletko sinäkin, että rakkaus on tunne? Älä huoli, et ole uskomuksesi kanssa yksin. Rakkaudesta puhutaan tunteena niin painokkaasti, että siitä on tullut yleisesti hyväksytty totuus. 

Mutta jollei rakkaus ole tunne, mitä se oikein on?

Muistat ehkä Maslowin kuuluisan pyramiditeorian, jossa ihmisen tarpeet ilmenevät tiukasti tietyssä järjestyksessä. Onneksemme moderni tutkimus on haastanut tämän näkemyksen. Yksi haastajista on NVC:n kehittäjän, psykologi Marshall Rosenbergin näkemys, että kaikki tarpeet ovat yhtä tärkeitä. Ne aktivoituvat tilanteen mukaan ja ovat kaikille maailman ihmisille samoja kulttuurista, tavoista tai etnisyydestä riippumatta. 

Tunteet puolestaan ovat tarpeiden, täyttyneiden tai täyttymättömien, välitön seuraus. Ravinnon tarve saa meidät tuntemaan nälkää ja etsimään ruokaa. Turvallisuuden tarve saa olon tuntumaan pelokkaalta ja pakenemaan tai etsiytymään suojaan. Tunteet ovat kehollisia kokemuksia ja ilmenevät tekoina, joilla tarve halutaan täyttää.

Tunteet ovat kehollisia kokemuksia.

Myös rakkaus on tarve, joka ilmenee rakkaudellisina, toisesta välittävinä tekoina. Voimme tehdä ja ottaa vastaan näitä tekoja, jotka puolestaan herättävät sen tunnekimpun, jota kutsumme rakkaudeksi: lämpö, välittäminen, kuulluksi ja nähdyksi sekä aidosti hyväksytyksi tuleminen. 

Tunteet ja tarpeet ovat toisiinsa sidoksissa kuin puu, jonka juuret ja lehdet ovat olemassa yhtenä yksikkönä. Tarpeet ovat juuriamme, silmille näkymättömiä mutta elintärkeitä voiman lähteitä. Tunteet taas ovat kuin lehvät, joista näkyy vointimme: joskus myrskyää, toisinaan varisee ja parhaimmillaan kykenee puhkeamaan kukkaan.

Mitä yhteistä rakkaudella ja johtamisella sitten on?

Molemmat ovat vahvasti verbejä. Samalla tavalla, kun rakkaus näkyy konkreettisina tekoina, myös johtaminen on tekoja. Jos nuo teot eivät tuo esiin ja vahvista yhteistä hyvää, johtaja ei ole tehtäviensä tasalla.

Tunteiden ja tarpeiden tanssi on käynnissä meissä kaikissa koko ajan. Se saa tahtinsa vuorovaikutuksesta ja yhdessä toimimisesta. Mitä paremmin ymmärrämme tätä dynamiikkaa, sitä helpompi meidän on ilmaista itseämme ja ymmärtää muita. Tästä on kyse myös sovittelussa ja konfliktien ratkaisussa.

Tunteet tulevat ja menevät, mutta tarpeet yhdistävät meidät yhteiseen todellisuuteen. Vaikka teot puhuvat kiistatta omasta puolestaan, ne saavat uuden ulottuvuuden, kun aidon arvostuksen ja kiitollisuuden pukee vielä sanoiksi. 

Tunteet tulevat ja menevät, mutta tarpeet yhdistävät meidät yhteiseen todellisuuteen.

Sanoittaminen vahvistaa jokaista ihmissuhdetta, niin töissä kuin kotona. Entä jos sen sijaan, että sanot ”Rakastan sinua”, sanoisitkin: ”Kun lähden töihin ja tulet eteiseen antamaan halauksen, se ilahduttaa minua ja tuo lämpimän, rakastetun olon koko päiväksi”?

Tai vaihtaisit laimean ”Hyvin hoidettu” -lausahduksen täsmällisempään ilmaisuun: ”Huomaan, että olet todella perehtynyt tähän ja nähnyt vaivaa asian hoitamiseksi. Olen todella ilahtunut ja kiitollinen, sillä uskon että panoksesi tukee koko tiimin onnistumista”.

Mihin se johtaisi?

LinkedIn
LinkedIn
Share