Jos et ole koskaan kuullut aarrekarttatyöskentelystä tai osallistunut sellaiseen, onnittelen sinua. Olet säästänyt paitsi aikaa, todennäköisesti myös rahaa ja luennon jonkin mystisen universumin kaikkivoipaisuudesta.
Lyhyesti kerrottuna aarrekartta laaditaan niin, että leikataan lehdistä kuvia asioista, joista unelmoi, ja liimataan kuvat suurelle paperille. Sitten kollaasi laitetaan esille näkyvään paikkaan ja istutaan odottamaan, että ihme tapahtuu.
Helsingin Sanomat nosti tänään 8.8. esille aarrekarttojen hyödyn, ja ennen kaikkea niiden hyödyttömyyden unelmien toteutumisen kannalta. Artikkelissa psykologi Anu Tevanlinna korostaa unelmoinnin sijaan tekoja.
Pelkkä unelmointi onkin pelkkää höttöä. Voimme unelmoida loputtomiin paremmasta työpaikasta, laihtumisesta tai uuden kielen oppimisesta. Niin epätodennäköinen kuin monen suomalaisen hartaasti unelmoima lottovoitto on, sekään ei osu kohdalle, jos ei vaivaudu täyttämään kuponkia.
Pelkkä unelmointi on pelkkää höttöä.
Jos mitään ei tee, ei mitään myöskään saa. Paitsi sattumalta.
Ja toisaalta suurikin unelma muuttuu välittömästi tavoitteeksi, kun sille asettaa päivämäärän. Määräpäivä on hyvä motivaattori ja antaa sysäyksen aloittaa. Mutta se ei riitä. Meille kaikille on varmasti tuttua alkuinnostus: alun toimeliaisuus, joka perustuu innostusta ruokkivaan energiaan. Mutta usein tuo energia on kuin höttöhiilarit: poltettu loppuun hetkessä, jolloin jäljelle jää vain väsymys ja innostuksen lopahdus.
Määräpäivä ei siis riitä, lisäksi tarvitaan myös suunnitelma. Mutta, kuten tiedämme, hyvin suunniteltu on vielä kokonaan tekemättä. Vaikka on ensiarvoisen tärkeää, että suunnitelma on tehty ja että se on nimenomaan laadittu itselle ja omaan elämäntilanteeseen sopivaksi, tavoite alkaa toteutua vasta, kun ryhtyy sanoista ja suunnitelmista tekoihin.
Hyvin suunniteltu on kokonaan tekemättä.
Tekoja puolestaan siivittää sisäinen motivaatio, jonka antaa riittävän selkeän syyn siihen, miksi tavoite on tärkeä. Mutta tutkimusten mukaan sekään ei riitä.
Psykologia tutkii tavoitteiden toteutumista ja paljastaa mielenkiintoista tietoa siitä, millaiset asiat oikeasti toimiva tai ehkäisevät meitä tavoitteiden saavuttamisessa. Tiesitkö esimerkiksi, että jos kerrot tavoitteestasi muille, se voi itse asiassa vähentää sen saavuttamisen todennäköisyyttä?
Tässä Välimeren sineä katsellessani ja kaskaiden siritystä kuunnellessani lähetän kiitokseni kaikille tieteen tekijöille, juuri nyt erityisesti käyttäytymistieteilijöille. Samalla kiitän myös itseäni, että olen useimmiten valinnut sen työläämmän mutta tutkitun polun omien tavoitteiden saavuttamiseksi.
Muutoin saattaisin nytkin tuijottaa sateen kasteleman ikkunan läpi naapuritalon betoniseinää, haalistunut aarrekartta jääkaapin ovessa repsottaen.
Jos haluat saada lisää keinoja elämäsi pohtimiseen tai kuulla tieteen löytämistä tavoista parantaa omaa hyvinvointiasi, tule kuulolle ilmaiseen webinaariimme 16.8.. Tai hyppää mukaan 30.8. alkavalle Tietoa, toivoa, tekoja -hyvän elämän verkkokurssille, jossa kerromme tutkittua tietoa mm. tavoitteiden saavuttamisen menetelmistä.
Lue tai kuuntele lisää:
- Psychology Today: Why Sharing Your Goals Makes Them Less Achievable
- Derek Sievers, TEDGlobal: Keep your goals to yourself
