Sehän tiedetään, että tietoisuustaitojen harjoittelu ja positiiviset tunteet sekä kokemukset ovat keskenään yhteydessä. Tätä on tutkittu laajalti, ja tietoisuustaitoharjoittelun kuten esimerkiksi meditaation on todettu parantavan muun muassa koettua hyvinvointia, sosiaalisia suhteita, elämänlaatua ja lukuisia luonteenvahvuuksia.
Yhteydessä oleminen ei kuitenkaan aina tarkoita, että asiat olisivat toistensa seurauksia. Aivan tuore yhdysvaltalaistutkimus antaa viitteitä siitä, että positiivisten kokemusten ja tietoisuustaitoharjoitteiden syy-seuraussuhde voisi toimia myös toisin päin kuin yleensä on ajateltu. Tutkimuksessa seurattiin mindfulness-harjoittajia kahdentoista viikon ajan ja todettiin, että edellisten päivien ahkerampi harjoittelu ei välttämättä johtanut positiivisempiin kokemuksiin seuraavina päivinä. Sen sijaan positiiviset kokemukset johtivat usein pitkäkestoisempaan tietoisuustaitoharjoitteluun. (Goldberg et al. 2020) Yhteys voisi siis toimia myös toisin päin: mitä enemmän huomaamme hyvää, sitä enemmän panostamme hyvinvointiimme – on se sitten tietoisuustaitoharjoittelua tai muita tietoisia hyvinvointitoimia.
Tämän vuoksi onkin tärkeää harjoitella huomaamaan se hyvä, mitä elämässämme jo on; nauttia vaikkapa turvallisesta kodista, kesäsateen tuoksusta tai viestistä ystävälle. Kun alamme tietoisesti kehittää hyvinvointiamme, tärkeää on myös huomata pienet edistysaskeleet. Meitä vaivaa usein se virhe, että emme osaa pilkkoa tavoitteitamme riittävän pieniin osiin. Haluaisimme olla heti valmiita, antaa itsellemme tunnustusta vasta päästyämme tavoitetasolle. Huomaamme herkemmin sen hölkkälenkin, joka jäi välistä, kuin ne monta lenkkipolulla otettua askelta. Rekisteröimme tehokkaammin ne sekunnit tietoisuustaitoharjoituksen aikana kun mielemme harhailee, kuin ne monet hetket jolloin mielemme on vapaa.
Emme ole täydellisiä, emmekä sellaisiksi tule. Tämän toteaminen on yksi tärkeä askel myös itsemyötätunnon polulla. Mitä jos tänään kiittäisit itseäsi jostakin pienestä onnistumisesta, et ottaisi omaa panostasi itsestäänselvyytenä. Ehkä pesit aamulla hampaasi? Ehkä valitsit syötäväksi jotain terveellistä ja hyväätekevää? Ehkä teit pienen hyvän teon jollekin läheiselle tai tuntemattomalle? Ne ovat kaikki huomaamisen arvoisia hyvinvointitekoja. Ja sen tuoreen tutkimuksen mukaankin näyttää siltä, että hyvä synnyttää lisää hyvää.
Jos haluat saada lisää keinoja hyvän huomaamiseen ja muihin hyvinvointitekoihin, tule mukaan 30.8. alkavalle Tietoa, toivoa, tekoja -hyvän elämän verkkokurssille, jossa kerromme tutkittua tietoa mm. tavoitteiden saavuttamisen menetelmistä.
Lue lisää: Goldberg, S. B., Hanley, A. W., Baldwin, S. A., Bernstein, A., & Garland, E. L. (2020). Does mindfulness practice promote psychological functioning or is it the other way around? A daily diary study. Psychotherapy. doi:10.1037/pst0000286
